Mika Nyyssölä

– giant killer –

Jun-16-2017

Matkarapsaa osa 4 – Lisää kuvia

Moikka

Täällä oltu jo pian kaksi viikkoa ja loppu alkaa häämöttää valitettavasti. Kivaa on ollut ja voi veljet miten kuumaa ja aurinkoista säätä olemme päässeet kokemaan. Ei ole kahteen viikkoon satanut kuin pari kertaa yöllä. Päivällä ei pisaraakaan ja nyt on kuitenkin monsuunikausi eli hyvä tuuri on ollut kerrassaan meillä.

Kuumuus ja ei-niin-iloiset-lapsokaiset

Aivan hullun kuuma tosiaan on koko ajan. Käymme buffetravintolassa syömässä ja siellä ei ole muuta kuin katossa pyörivät propellit hieman antamassa viilennystä. Mun paita on joka kerta aivan kuin suihkussa olisin käynyt. Hikoilen ruokaillessa aivan saatanan paljon. Tunnen kuinka selkärankaa pitkin valuu  noro hikeä persevakoon asti. Tunne ei ole mieluisa. Tuohon kun yhdistää vielä joka kerta ne perheet, jotka jostain ihmeen syystä ovat raahanneet vastasyntyneet penskansa tänne mukaan itkemään, antaa kokonaisuus kieltämättä fantastisen erilaisen kokemuksen. Itse tavallaan ihmettelen, että niin moni tuo alle 3 ja 2 vuotiaita pienokaisiaan tänne. Kokisin itse, että bakteerikannan erilaisuus ja tavallaan poikkeava ympäristö altistaa pienet lapset turhalle vaaralle. Ajatella, jos joku näistä sairastuisi tai saisi vaikka jonkun pahan vatsapöpön. Kiva siinä sitten lähteä täältä saarelta viemään lasta jonnekin satojen kilometrien päähän sairaalaan. En muuten ole koskaan kuullut niin paljon itkua, mitä noissa buffetravintoloissa olen kuullut. Näitä lapsiperheitä on balttiarallaa 4-6 ja jokaikinen kerta nämä lapset vetävät omaa aariaansa vaikka mitä niille tekisi. Isoäidit ovat “palkattu” hoitamaan usein näitä pikkuisia ja siellä ne sitten lievästi sanottuna turhautuneen näköisinä yrittävät ruokkia omien lapsiensa jälkikasvua.

Ymmärrän kyllä, että moni on tästä asiasta ihan eri mieltä mutta itse en veisi niin pienen pieniä lapsia tällaisille eksoottisille saarille. En usko, että yksikään näistä edes myöhemmin muistavat yhtään mitään reissusta. Nyt on siis kyse lapsista, jotka eivät edes omin jaloin pysty kävelemään. Ja jotta tästä ei kauhea haloo syntyisi, niin sanon vain, että tämä on ihan puhtaasti minun oma mielipiteeni ja kun itselläni ei ole lapsia, niin olen aika subjektiivinen näkemykseni kanssa. Nämä vanhemmat ja isovanhemmat, jotka näitä muksujaan vahtii eivät suoraan sanottuna ole kauhean iloisen oloisia vaan ennemminkin tuntuvat olevan lähinnä raivoissaan siitä, kun muksu ei millään tahdo syödä tai tehdä asioita halutulla tavalla. Tässä kohtaa itse kyllä miettisin, miksi se mukula on alun perin pitänyt ottaa tänne messiin? Noh, kukin tyylillään ja mikä minä tässä olen tuomitsemaan ketään, jokainen tekee sen minkä parhaaksi näkee. Kaipa se lapsen terveys ja turvallisuus on punnittu kotimaassaan perheen kesken ja todetty riskin olevan sen arvoinen? 🙂

Oma tarjoilija ja siivooja plus tipit

Meillä on aina oma tarjoilija buffassa. Kundi on oikein mukava ja tuo koko ajan lisää juotavaa ja käy kysymässä onko kaikki ok. Täällä on tapana antaa tippiä ihan oman tunnon mukaan. Me ollaan annettu melkein joka ilta illallisen jälkeen noin 5 dollaria tälle tarjoilijalle ja samoin meidän huvilan siivoojalle myös lähes joka ilta 3-5 dollaria jätetty tippiä pöydälle.

Tippaa, niin sulle hymyillään – Palvelu saarella ylipäätään

Sinänsä hassua, että tulopäivän briiffauksessa totesi opas, että jos haluatte todella hyvää palvelua, kannattaa jättää tarjoilijalle esim baarissa tippiä. Excuse-moi? Mä oletan, että tällaisessa paikassa oletusarvona jo on, että palvelu on hyvää. Ollaan selkeästi huomattu, että kun jätettiin tippiä yhdellekin baarimikolle, se rupes hymyilemään ja kysyi, miten päivä on mennyt? Voi hemmetti soikoon.  Nuo baarimikot yleensä palvelee tonninseteli-ilmeellä. Ei sano päivää, ei sano ole hyvä tms näitä normaaleja käytöstapoja mitä asiakaspalvelussa luulisi saavan. Mauritiuksella esim Lux Grand Gaubessa oli aivan eri meininki. Rannalla juoksevat beach boyt kävivät koko ajan kyselemässä haluatko lisää juotavaa ja ryntäsivät hakemaan lisää driksuja. Juttelivat mukavia siinä ohessa ja kyselivät kuulumisia. Palvelu siellä perustui ihan muuhun kuin tippien oletettuun saamiseen. Tippiä annettiin sitten lähtiessämme hyvästä palvelusta.

Mä en ymmärrä tätä ajatusmallia, että saat hyvää palvelua vasta, kun olet antanut riittävästi tippiä ja vielä riittävän usein. Tippiähän annetaan nimenomaan hyvästä palvelusta. Eihän nyt tippiä anneta, JOTTA SAISI HYVÄÄ PALVELUA?! Ihan kiero ajatusmalli. Ollaan tosin verrattu tätä Kuredu Islandin palvelua superhienoon Lux Grand Gauben palveluun, joka taitaa olla jo maailman mittakaavallakin ihan älyttömän hyvää. Nimittäin tavattiin viime Mauritiuksen reissulla yksi hollantilaisperhe, joka tapasi matkustaa pari, kolme kertaa vuodessa ympäri maailmaa. Olivat reissanneet perheen kanssa vissiin viimeiset 20 vuotta milloin missäkin kolkassa. Satuimme samalle saarelle syömään venereissullamme. Picnicillä löhöillessämme tuolla autiolla saarella hollantilaisisä ryhtyi kertomaan juuri tuon Lux Grand Gauben palvelusta ja totesivat, että tuon resortin palvelu oli hämmästyttävää. Olivat olleet ja kokeneet niin paljon erilaista palvelua, mutta tämä oli selvästi ylitse muiden. Palvelu siis on hyvinkin erilaista eri mestoissa ja itse kyllä pidän lähinnä sellaisesta kasuaalin rennosta ja sujuvasta palvelusta, jossa ei liikaa pokkuroida, mutta ei myöskään olla kuin myrkyn nieltyjä ja naama norsun vitulla, kuten täällä nämä baarimikot valitettavasti ovat. Kyllä ymmärrän, että nyt on ramadan ja nämä tyypit eivät päiväsaikaan saa syödä eikä juoda ja se varmasti vituttaa, mutta asiakaspalvelutyössä ei saisi se oma vitutus näkyä, sen tiedän itsekin yli 18 vuotta asiakaspalvelussa työskennellessäni. Vaikka kuinka vituttaa, ei se ole asiakkaan vika.

Tippaaminen on varmaankin tullut niin tavaksi täällä, että nämä osoittavat tavallaan meiltä, jos ei sitä tippiä heru. Ovat selvästi jopa näreissään siitä. Palvelu huononee. Ei katsota silmiin, ei tervehditä ja viskataan se lasku siihen drinkin perään tiskille allekirjoitettavaksi. Niin, tekisi mieli kysyä, että paljonko maksaa, jotta saan sulta hymyn? Riittääkö 5 dollaria? Tämän tasoisessa paikassa pitäisi kyllä olla palvelu jo lähtökohtaisesti loistavaa. Iloista ja persoonallista palvelua. Hymy on niin helppo antaa ja se tarttuu. Itse hymyilen ja tervehdin iloisesti asiakkaana mutten saa takaisin hymyä enkä vastausta. Aika noloa suorastaan. Ehkä tuo tonninseteli-ilme on sitten sitä heidän persoonallisuuttaan? Mene ja tiedä.

Nuo pikku negaatiot sikseen ja keskitytään tähän ihanaan luontoon ja maisemiin. Kyllä täällä on vaan niin upeaa ja ainutlaatuista, katsoi sitten mihin suuntaan tahansa.

Pistetään vähän kuvia tähän!

Toissapäivänä käväisin salilla jumpilla ja sillä välin vaimo nappasi järkkärin ja lähti kiertelemään saarta ottaen kauniita kuvia. Tässä muutamia:

Saaren sisäosissa on kaunista. Lamppu roikkuu puusta.

Väriloistoa auringon paisteessa.

Futiskenttäkin löytyy täältä sekä golfrata. Saari kun on Malediivien toiseksi suurin lomasaari, se mahdollistaa vaikka mitä aktiviteettia.

Yksinäinen meritähti

Hai!! Tämä pikkuinen hai pelkää ihmistä enemmän mitä ihminen sitä.

Saaren eksoottisin olio. Esittelee raajaansa ylpeänä. Mikä urpo! 😀

Rannalla oli riipputuoli. Ah mikä ajatus maata siinä ilman mitään kiirettä, kirjaa lukien.

Aallon murtajat ja laskuvesi

Upea maisema saaren puolivälin paikkeilla

Saaren kaakkoisosan viimeiset water villat.

Voi veljet miten kaunis ranta osuikaan vaimon kameraan

Eilen istuskeltiin Sai Kotari nimisessä kahvilassa venelaiturin päässä. Katseltiin kuinka aurinko teki hidasta laskuaan horisontin taakse. Olut ja kookosmuffinssi maistui extrahyvältä.

Tänä aamuna käytiin auringonnousun aikaan kuvaamassa tämä kuva, jota oltiin etukäteen hieman suunniteltu. Kuvan ottaminen ei kuitenkaan ollut ihan helppo, sillä nousuvesi oli käynnissä ja valtava aallokko kiusasi kuvaajaa eli minua. Selfietikku kastui ja lakkasi toimimasta, haita pyöri ympärillä sekä pari piikkirauskua, kännykkä kastui ja kaiken kaikkiaan kuvaaminen oli kovin haasteellista. Onneksi saatiin kuitenkin ihan magee kuva aikaseksi ja kuvassa merikin näyttää jokseenkin seesteiseltä.

Jälleen eiliseltä Sai Kotari -reissulta. Upea tuo auringonlasku.

Juuri ennen kuin aurinko katosi piiloon. Ranta syttyi  valoihin ja taivat oli kohtalokkaan kaunis.

Päärakennusten allasaluetta

Respa ja akiribaari

Purjevene reissulla tarjoiltiin mehua. Alkoholia ei tarjoilla kuin saarella, koska Malediivit on 100% muslimimaa.

Meidän rantahuvila mereltä päin katsottuna.

Hai uiskenteli aivan laiturin vieressä

Olkimaja rannan tuntumassa

Ja vielä yksi auringonlaskukuva

Babunabaarin katossa roikkui piikkirauskuja.

Vehreyttä jälleen

Joku lintuolio tänä aamuna Sangualueen altaan reunalla.

Täällä kyllä viettäisi paljon pidempäänkin. Vaimo innostui snorklailusta oikein tosissaan ja on vedessä melkein joka välissä, kun vain mahdollista. Itse olen sen verran arka, että snorkailen vain tuossa rannan tuntumassa, jossa sielläkin kyllä näkee noita kalaparvia ihan hulluna. Britt kuitenkin menee tuonne syvälle ja on nähnyt muun muassa yli kaksi metrisen hain uivan hänen altaan, kilpikonna nousi syvyyksistä hänen nenänsä edestä haukkaamassa happea ja paineli takaisin veden syvyyksiin. Hurja määrä kaloja, esim Nemon. 😀 Laivan hylyn Britt bongasi kauempaa rannasta. Merellä ollessamme hän uskaltautui koralliriutan drop off alueelle, jossa tuo reef putoaa seinämäisesti kymmenien metrien syvyyksiin. Siinä kirkkaassa vedessä kuulemma tulee korkeanpaikankammo -fiilis. Ui ikään kuin tyhjän päällä. Huh. Itse olisin siinä kohtaa varmaan kirkunut kuin tyttö, panikoinut ja varmaan hukkunut. 😀

Kyllä Malediivit kannattaa kokea, kun nämä vielä ovat veden pinnan yläpuolella. Monethan vakuuttaa, että lähivuosina tai vuosikymmeninä Malediivit uppoavat veden alle, jos veden pinta vielä nousee. Kuredu on kyllä upea paikka ja vaikka nyt noista muutamista asioista valitinkin, niin nämä ovat hyvin paljon henkilökohtaisia mielipiteitä. Toisia ei varmastikaan mikään sellainen häiritse mitä itseäni häiritsee. Ja siltikin vaikka joku asia minua häiritsee, ei se sentään matkaani pilaa. Nämä ovat vain sellaisia pikku detaljia, jotka ajattelin mainita. Pääasiallisestihan täällä on ihan asiallinen palvelu ja siivous esim toimii täydellisesti.

***

Pistetään tähän vielä nämä upeat tarjoukset, jos vaikka joku näistä innostuu. Proteiinia saa nyt todella edullisesti. Klikkaat vain kuvaa alla, niin pääset suoraan tarjouksiin käsiksi! Kiitos dyyds!! 😀

Posted under Uncategorized
  1. Ana Said,

    Pienen pojan isänä, olen samaa mieltä kanssasi. En voisi ajatellakaan lähteväni alle kolmivuotiaan kanssa ulkomaan reissulle, tietäen riskit ja haasteet. Meitä on moneen junaan, kukin tavallaan.

  2. Mika Said,

    Ana: Aivan aivan. Enkä mä siis kritisoi sitä, että lapsia on ylipäätään ihmisillä tai etteikö perheet saisi matkustaa yhdessä. Luonnollisesti saavat mutta lapsen ikä pitäisi kyllä huomioida ja matkakohde. Aivan pienten lasten kanssa on varmasti hankalampaa mennä ja samalla altistetaan pieni lapsi vieraalle bakteerikannalle sekä muille vaaroille. Ulkomaalaisissa sairaaloissa voi olla hoito hyvinkin eri tasoista mitä se on sitten omassa maassaan.

  3. logiikkamestari Said,

    miksi mennä lapsiperheiden suosimaan resorttiin jos lapset häiritsevät ja valittaaa siitä sitten blogissa? mikä on logiikka? sama kun minä haluaisin mennä rauhalliseen majoitukseen ja valitsisin clubi teinejen suosiossa olleen biletyshostellin hah hah ei hitto.,

  4. Mika Said,

    Logiikkamestari: Sun logiikkas ei nyt pelaa. En ole sanonut että lapset ärsyttäisivät minua. Ihmettelin pienen pienten lasten tuomista tänne eksoottiseen ympäristöön. Tämä ei suoranaisesti ole lapsiperheiden suosima paikka sillä 800 lomalaisesta 4-6 perhettä on pienten lasten kanssa täällä. Prosentti on melko pieni. Myös pohdin sitä, että jos tuo lasten kaitseminen näytti olevan niin tuskaista, niin miksi tällöinkään lähdetään 2-3 vuotiaiden pienokaisten kanssa reissuun?

    Se miksi asian otin esille oli vain nämä havainnot jotka olen tehnyt reissussa. Ei siitä tarvitse noin paljon sinun loukkaantua. Ymmärrän kyllä jos sinulla on pienen pieniä lapsia ja haluat lähteä heidän kanssa lomalle jonnekin kaukomatkoille. Antaa palaa vaan, oikein kivaa reissua sinulle. 🙂

  5. Ville Said,

    Lasten kanssa (4) on tullut reissattua 14 vuotta joka vuosi milloin missäkin. Huonot hetket tuntuu reissun päällä ihan yhtä raastavilta kuin sivustaseuraajienkin mielestä, mutta jos haluat nähdä maailmaa ja kokea jotain yhdessä perheen kanssa niin so be it. Hienoa Mika että huomasit mainita sinulla tuon subjektiivisen näkökannan. Usein juuri omakohtainen kokemus tilanteesta avartaa silmiä. En tee reissuja lasten kanssa ajatellen että 2 vuotiaan tulisi isompana muistaa jotain ko. matkasta, vaan se on hänelle juuri sillähetkellä ainutlatuinen kokemus aistia jotain uutta ja ihmeellistä. Keskimäärin leikki-ikäiset nauttivat rantalomista enemmän kuin kotipaikkakunnan uimahalleista. Matkat vaimon kanssa on sitten erilaisia ja enemmänkin nautinnon maksimoimista. Upeannäköisiä maisemia, pitääkin yrittää vielä ehtiä kun voi. Nautippa vielä reissun viimeisistä kitutunneista ja hauskaa loman jatkoa!

  6. TMT Said,

    Tuo tippauskulttuuri on kyllä jotain mitä ei näin pohjoismaalaisena helposti ymmärrä tai sisäistä.

    (start rant)
    Esim. Jenkkilässä minimipalkka on ( Statesta riippuen) siinä $5-$7/h, mutta palvelualoilla se on siinä $2/h pintaan “koska niillä on tipit”. Tästä johtuen niille pitää antaa tippiä, jotta ne pystyisivät elämään työllään ja koska ne saa tippiä, on peruspalkka paskaa, joten ne tarvitsevat tippejä…

    Erityisen vittumaista kun menee ravintolaan ja loppulaskuun on automaattisesti lisätty se 15% “service charge” ja sitten tarjoilijat odottavat vielä erillistä tippiä, kun se vesilasin täyttö 5min välein tapahtuva “Is everything OK?!” on melkein rakettitiedettä…

    Baarissakin aina kun tilaat kaljan, niin pitää ainakin se dollari heittää baarimikolle. Sama kaikkien maailman pikkoloiden, pizzakuskien yms. kanssa.

    Tästä kun olen puhunut paikallisten kanssa, niin niiden argumentti on näin varmistaa että saa hyvää palvelua, mutta ei itselle vielä kertaakaan ole Euroopassa osunut niin paskaa palvelua eteen mitä välillä saa jenkeissä sietää. En tiedä onko se sitten täällä mentaliteettina, että jos jotain tekee työkseen, niin sen voi tehdä kunnolla pelkästä ammattiylpeydestä (ja koska siitä sulle maksetaan palkkaa).

    (end rant)

    “jos tuo lasten kaitseminen näytti olevan niin tuskaista, niin miksi tällöinkään lähdetään 2-3 vuotiaiden pienokaisten kanssa reissuun?” –> Veikkaisin itse, että tilanne on ollut se että joko otetaan lapset mukaan tai ei tehdä reissua ollenkaan. En itsekään täysin ymmärrä tuollaista.

Add A Comment