Mika Nyyssölä

– giant killer –

Nov-8-2017

Kuulumisia sairastelun jälkeen

Hyvää iltaa kansalaiset!

Mites siellä hommat etenee? Itselläni on flunssa vihdoin sen verran hellittänyt, että olen päässyt nyt kolmesti jo salille jumppailemaan. Lähdetään siis purkamaan vähän mitä on tullut salilla tehtyä ja mitä siitä sitten koituikaan minulle, kun piti mukamas aloittaa kevyesti treenit lentsun jälkeen?

Treeneistä porinaa

Listaa ensimmäiseksi mitä oon ehtinyt toteuttaa jumppia tälle viikolle:

  • Ma
    • Selkä
    • Olkapäät
  • Ti
    • Rinta
    • Ojentajat
  • Ke
    • Jalat
    • Vatsat

Viikon tauko sairastelun vuoksi teki sellaiset temput, että nyt treenien jälkeiset DOMSsit ovat aivan järjettömät. Siis ihan poikkeuksellisen kovat, täytyy sanoa. En ole tarkoituksella juuri tehnyt edes mitenkään hurjan rajuja treenejä, ainakaan omasta mielestäni. Silti heti selkätreenien jälkeisenä päivänä selkä oli niin kipeä ihan latsien alaosista alkaen, että pelkkä kumartuminen ja kropan kiertäminen venyttää latseja ja tuottaa kipua. Tavallaan huikean siistiä, että tuntee treenien menneen perille ja nyt ainakin tietää varmasti, että latsien alaosat todellakin aktivoituu vaikken tehnyt alhaalta ylös suuntautuvia vetoja, kuten kulmasoutua tangolla tai kässäreillä tahi alataljaa. Tein pelkästään ylätaljaa, pulloveria ja hammerkonetta sivuttain. Kaikki nämä liikkeet ovat ylhäältä alas suuntautuvia liikkeitä.

Eilinen rintatreeni oli simppeli kuten minäkin. Tein penkkiä, enkä noussut kuin 90 kiloon, jolla tein 10 toiston sarjoja 30 sekunnin tauoilla 6 sarjaa. Vika sarja 18 toistoa. Lämppärit toki alkuun joissa tuli noin 100 toistoa. Sitten vielä penkkikonetta 4 pudotussetillä noin 100 toistoa siinäkin kaiken kaikkiaan. Nyt on rintalihakset myös ihan soossina.

Jalat tein tänään kunnon volyymilla. Hävettää kertoakin, että tein varmaan yli 600 toistoa noin 30 minuutissa etureisille. Prässissä 100 toiston rest-pause-sarjoja 5 settiä sekä siihen heti perään reiden ojennuksia 30 toiston sarjan. Ilman taukoja takareisille 30 toistoa per jalka seisten reiden koukistuksia, ja vielä lopuksi vatsoja 30 toistoa koneessa. Hiki lensi ja melkein pierettikin. Saas nyt nähdä kävelenkö huomenna askeltakaan?  Hahahaa! 😀

Selvästi vaan pitäisi vieläkin kevyemmin aloittaa jumppailut, sillä ilmiselvästi kroppa ottaa hyvin herkästi nokkiinsa, kun on taukoa ollut ja sen ohella vielä sairastellut. Mutta ongelma onkin, että missä menee itsellä se riittävän kevyen treenin raja? Miten pystyy malttamaan olla treenaamatta kovaa, kun asenne lähtökohtaisesti on sellainen, että tehdään mahdollisimman lujaa aina jumpat.


Tatskakuumetta ilmassa

Viikinkilohari on parantunut todella hienosti. Tuli siis otettua pitkän tauon (14 vuotta) jälkeen uusi leima forkkuun tuossa kolmisen viikkoa sitten Headbang Tattoossa, Vantaan Pähkinärinteessa. Erittäin kivasti on tuo parantunut todellakin. Ensimmäiset päivät iho puski ylimääräistä mustetta ulos, mutta todella tummana on tuo leima säilynyt eikä sen kummemmin muodostunut rupea eikä laisinkaan tulehtunut mistään kohtaa. Rupea jos muodostuu ja sitä alkaa liian aikaisin repimään irti (huom. muutenkaan ei missään nimessä saa raapia tuoretta leimaa, vaikka miten kutisisi), se voi haalistaa kuvaa jonkin verran. Kutinaa siis syntyy kyllä, kun iho alkaa parantaa itseään. Oltiin vielä ulkomailla ja otin aurinko ihan kunnolla tuoreeseen kuvaan eikä siltikään mitään haalistumista syntynyt. Erittäin loistavaa työtä siis Sakulta.

Headbang Tattoon Saku on kieltämättä todella kovan tason ammattilainen ja on hieno homma meille suomalaisille, että jäbä on tehnyt comebackin tänne Suomeen takaisin Ruotsista. Meille hyvä, ruottalaisille huono juttu. 😀

Ja voin sanoa, että kuume on kova nyt ottaa uutta kuvaa. Haluun oikeaan käteen kans jotain lisää. Taitaa vaimokin olla kuumeessa eli Sakulle on töitä tiedossa.

Tsekkaa Sakun töitä ja taidetta Facebookista ja käy tykkäämässä sivut!


Taidetta ja sijoituksia

Jos on tatskakuumetta ollut, on myös sarjiskuumetta ollut kovasti ilmassa. Tuli hommailtua muutamia eeppisiä sarjiksia tuolta maailmalta, kun sen verran houreisena selailin Amazonia. Sain myös yhden albumin kaivettua esiin kuuluisasta sarjisliikkeestä nimeltään Kulkukatin poika.

Moebius on iso esikuva itselläni ja oon keräillyt näitä iän vanhoja teoksia milloin mistäkin. Mies oli aika tuottoisa aikanaan eikä kaikkia hänen teoksiaan olla suomennettu edes suomeksi. Osa toki on, mutta ongelma on siinä, että esim Jalava ja Egmontti ovat julkaisseet näitä niin pirun kauan sitten, ettei mistään oikein noita saa. Uusintapainoksia tuskin edes tulee.

Jerry Corneliuksen ilmatiivis autotalli 1 ja 2 sekä Cigurin mies on kuitenkin löytänyt tiensä kirjahyllyyni ja täytyy sanoa, että on nämä 60, 70 ja 90-luvuilla tehdyt sarjakuva-aarteet vaan niin eeppisiä teoksia. Sellaista mindfuckia ja korkealentoista juttua, ettei mitään rajaa. Ihan mielipuolisen upeaa grafiikkaa kaiken lisäksi näissä.

Juuri toissapäivänä tuli tilattua vielä Moebiuksen ja “hullun” Alexandro Jodorovskyn The Eyes of the Cat -teos. Huh mitä grafiikkaa tuossa on. Sain sen melko hyvään hintaan Amazonilta. Btw, noista kahdesta albumista (ilmatiivis autotalli 1 ja 2) jouduin maksamaan ihan älyttömän hinnan vaikka olivatkin käytettyjä. Mitäpä sitä ei maksaisi, kun jotain haluaa vaan niin paljon? 😀 LOL! Kun jotain ei enää mistään saa, niin silloinhan on myyjän markkinat. Joku sarjakuva-albumi voi myyntihetkellä maksaa muutaman taalan ja 20-30 vuoden jälkeen hinta voi olla 100 kertainen. Kysynnän ja tarjonnan laki. Näin se menee.

Kovasti odotan ensi vuoden helmikuuta, sillä silloin julkaistaan Moebius Library: Inside Moebius Part 1. Omistan jo Moebius Library: The World of Edenan ja tammikuussa itseasiassa tulee Moebius Library: The Art of Edena, joten kaikkea kivaa Moebiukseen liittyvää on saapumassa.

Moebius Library: Inside Moebius Part 1 on itseasiassa kokoelma Moebiuksen tuotantoa.

Moebius Library: The World of Edena on aivan ilmiömäisen kaunis albumi. Ensimmäistä kertaa ikinä 5 osan jatkosarja on yksissä kansissa ja englannin kielellä. Alkuperäinen teos on siis ranskaksi. Jos eeppiset sci-fi -sarjakuvat kiinnostaa kauniilla taiteella, niin näihin kannattaa ehdottomasti tutustua. Moebius on suurena vaikuttimena ollut lukuisiin sci-fi -elokuviin.


Omaa taidetta

Välillä tulee innostuttua itsekin piirtelemään näin vanhoilla päivillä. Kovin ruosteessa sitä on, mutta omaksi ilokseni näitä töherryksiä tulee väkerrettyä. Kivaa touhuta välillä muutakin.


HUOMIO!

Hei, älkäähän unohtako protskupuddinki- ja pirtelötarjousta blogissani (myös proteiinijauheet tarjouksessa)! Sen mukana on vielä skaba, jossa voit voittaa mun kirjan ja hupparin!! Klikkaa kuvaa alla ja pääset ohjeisiin käsiksi!

Posted under Uncategorized
  1. TMT Said,

    Itsekin tuli tuossa hankittua kaikki Incalit kovakantisina (paitsi After the Incal – kun se ei periaatteessa ole virallinen, koska jäi kesken). Kai nämä löytyy sinunkin hyllystä?

    Samalla hankin kovakantisen Metabarons:in ja heti iski hinku hankkia loputkin.

    Innostuin edellemainituista kun sain vihdoinkin katsottua “Jodorowsky’s Dune” (2013) dokkarin. Ehkä joskus uskaltaudun katsomaan nuo Jodorowskyn leffatkin, mutta veikkaan jotain Holy Mountainia ehkä täysin sisäistä jos nauttii leffan katsomisen ohessa vain suomessa sallittuja aineita. Siitä sinulle hyvä blogi-ajatus – katsot noita kunnon happo-elokuvia ja annat oman arviosi.

  2. Mika Said,

    TMT: Löytyy toki kaikki Incalit myös After Incal. Metabarons albumi myös. Se on aika järkäle. 🙂

Add A Comment